Villi Viikinki on helmi motellien joukossa

Viking Boats Painting

(Hanko) Suuri osa hankolaisista ei edes tiedä, millainen helmi piileskelee paaluaidan suojassa Hanko pohjoisessa. Monet ovat tietenkin nähneet tien vierellä olevan Wild Viking -motellista kertovan mainoskilven, mutta ajatelleet, että se on tarkoitettu aivan muille ihmisille. Kuten minäkin, kunnes päätin lähteä katsomaan, millainen paikka oikeasti on.

Kun olin löytänyt paaluaidan portista pihalle, katselin ympärilleni. Rakennus, jossa oli korkeampi pääty ja matala siipi. Siellä sijaitsivat selkeästi huoneet. Pihalla iso katettu, mutta avoin terassi: toisessa päässä baaritiski, sisustuksena pitkä pöytä ja penkit molemmin puolin. Rakenteet tiiltä ja puuta. Kauempana pari erillistä puumökkiä, jotka eivät ilmeisesti talviaikaan olleet käytössä.

Sitten sisään karhun ja vapauden patsaan välistä. Oli pakko pysähtyä oviaukkoon. Tuloaulan tunnelma oli lämmin ja kodikas; isossa tiilitakassa paloi tuli, kattoa kannattelivat paksut hirret, seinät olivat kivestä ja puusta, lattia kivestä, sisustuksena pari pitkää pöytää ja niiden molemmin puolin taljoilla peitetyt penkit. Kaareva vastaanottotiski oli rakennettu kivestä ja päällystetty puulla.

Ja oli muutakin. Molemmissa kattoa kannattelevissa hirsipilareissa oli veistos, viikinkiveneen keulakuva, lohikäärmeen pää pitkän kaulan päässä. Kauniisti tehty, juuri sellainen, jota ei voi olla koskematta.

Konserttipiano, soittojakkaralla myös talja ja pianon päällä valtaisa pahkakuppi sekä messinkisiä kynttilänjalkoja. Seinällä flyyglin takana karhuntalja.

Ja minne vain silmäni käänsin, katsottavaa oli. Motellin omistaja ja isäntä Bo Grahn myönsikin heti olevansa keräilijä. Ja koko motelli on hänen käsialaansa. Kaksi aihetta toistui tilassa: viikingit ja moottoripyöräily.

Innostus viikinkiaikaan

Tietenkin halusin tietää, miten tämä viikinki-innostus oli syntynyt.

-Luin 80-luvun alussa Burghard Piesken kirjoittaman kirjan De jarnfara vikingarna. Tapasin myös kirjoittajan, joka rakensi Itä- ja Länsi-Saksan rajalla viikinkivenettä ja kertoi aikovansa purjehtia sillä Tanskan, Färsaarten, Islannin ja Grönlannin kautta Amerikkaan, reittiä jota muinaiset viikingit lienevät purjehtineet löytäessään Amerikan. Siis ennen maan virallisena löytäjänä pidettyä Kolumbusta.

-Innostuin siitä ja ryhdyimme muutaman muun kanssa rakennuttamaan myös viikinkivenettä, jolla minunkin oli tarkoitus osallistua tähän purjehdusretkeen.

-Mutta kävi niin kuin usein käy, kun mukana on useita ihmisiä. Jossain vaiheessa sukset menivät ristiin ja erkanin joukosta. Vene jäi toisille, kertoi Bo Grahn.

Sen sijaan innostus viikinkeihin ja viikinkiaikaan jäi. Bo Grahn harrastaa myös moottoripyöräilyä ja huomasi retkillään ja kokoontumisissa, ettei sopivia ja kivoja yöpymispaikkoja ollut kovinkaan tiheässä.

Ja se poiki tämän Wild Viking motellin.

-Aloin katsella paikkaa. Rannassa ei ollut mitään sopivaa ja toisaalta tiesin, etteivät viikingitkään rakentaneet kyliään koskaan aivan rannalle, vaan 3-4 kilometrin päähän, jossa ne olivat paremmassa suojassa niin mereltä (mahdollisesti pahantahtoisine jumalineen) kuin muiltakin mahdollisilta hyökkääjiltä.

-Löysin tämän paikan, ostin sen vuonna -94 ja ryhdyin toteuttamaan ajatusta. Alussa täällä oli myös moottoripyöräkerho Deep South. Mutta se on siirretty jo ajat sitten pois motellin alueelta, koska se aiheutti jonkin verran haittaa ja jotkut vierastivat sitä.

Hienoja tiloja

Teemme kierroksen talossa. Ala-aulassa (joka myös toimii aamiaishuoneena motellivieraille) olen katsellut salaperäisen ja kutsuvan näköistä holvikäytävää. Lähdemme kulkemaan sitä pitkin. Käytävän toisella puolen ovat naisten ja miesten huoneet, molemmat äärimmäisen siistejä ja naisten puolen peili on kauniissa kullatuissa kehyksissä.

Toisella puolen on sauna – ja wau, mikä sauna. Löylyhuoneessa on tilaa noin kahdellekymmenelle saunojalle. Lauteet ovat tiilirakenteiset ja istuinosat puuta. Sauna lämpiää puukiukaalla ja löylyt ovat – tämä on tosin toistaiseksi kuulopuhetta – Hangon parhaat.

Pesutilat on kokonaan kaakeloitu ja pukuhuone on tilava. Saunaa voi vuokrata, vaikka ei motellissa asuisikaan. Ja sauna, kuten kaikki muutkin motellin tilat, on viimeisen päälle siisti.

Holvikäytävä päättyy portaisiin, joita pitkin noustaan toiseen kerrokseen.

Siellä on baari, jossa on täydet oikeudet. Isossa tilassa on useita pöytiä istuimineen erilaisille seurueille. Baarista päästään tilaan, jossa on muun muassa biljardipöytä ja lisää istumatilaa ja vielä toiseen tilaan, jota voisi luonnehtia kokoustilaksi tai kabinetiksi.

Yläkerrassa on hienoa se, että tiloja ei ole tungettu täyteen, vaan istuinryhmiä on väljästi siellä täällä. Ja huonekalut eivät ole tavallisia ravintolakalusteita, vaan oikeita – osin varta vasten tiloihin teetettyjä. Kalusteet ovat puuta ja nahkaa – ei mitään levystä tehtyjä halpiksia.

Myös tiloja koristavat esineet ovat valtaosin aitoja vanhoja käyttöesineitä. Sen lisäksi on muistoja, kehystettyjä valokuvia ja moottoripyöräasioita sekä viikinkiaiheeseen liittyviä tavaroita.

Baarissa on myös esiintymislava ja Bo Grahn kertookin, että siellä on usein elävää musiikkia.

Jazzia, rockia (ei kuitenkaan heavyrockia), tanssimusiikkia...

Yläkerrassa voisi viihtyä pitempäänkin. Tunnelma on kertakaikkiaan kodikas; puuta kiveä, nahkaa, taljoja ja elävää tulta. Kauniita ja mielenkiintoisia esineitä.

Mutta käymme vielä katsomassa huoneita. Motelli voi majoittaa talviaikaan 36 henkeä, kahden tai neljän hengen huoneisiin.

Kahden hengen huoneissa on parivuoteet, neljän hengen huoneissa on kerrossängyt. Huoneet ovat puhtaita, vuodevaatteet raikkaita ja ainoa asia, jonka voisi varustaa miinusmerkillä on se, että huoneille ei ole omaa vessaa ja suihkua, vaan käytävältä pääsee yhteisiin suihku- ja WC-tiloihin. Se on asia, jota jotkut vierastavat, toisille se ei juuri mitään merkitse. Matka käytävällä on lyhyt ja saniteettitilat erinomaisessa kunnossa, kauniisti kaakeloidut ja siistit.

Osa ajatuksista odottaa toteutumistaan

Vaikka motelli on jo toiminut 15 vuotta, se ei suinkaan ole vielä omistajansa mukaan valmis.

-Haluaisin vielä rakentaa oman keittiön ja tarjoilla viikinkiajan ruokaa, riistapitoista ja halvalla, Sanoo Bo Grahn.

-Ja aion rakentaa tornin.

Niin kuin viikinkikylässä pitää olla. Siitä tulee 12 metriä korkea, joten siitä näkee paaluaidan toiselle puolelle ja pitkälle.

Kesäaikana motelliin mahtuu 46 yöpyjää, kun mökit otetaan käyttöön.

Motelli on erinomainen monenlaisten tilaisuuksien järjestämiseen ja siellä onkin pidetty hääjuhlia, vietetty syntymäpäiviä, järjestetty firmojen juhlia, kerhojen ja yhdistysten tapaamisia. Motellin yleisiin sisätiloihin mahtuu satakunta henkilöä. Kesäaikaan suuri piha antaa vielä enemmän mahdollisuuksia.

Vild Wiking ilmoittaa olemassaolostaan netissä, mutta kenties vielä paremmin sana kulkee viidakkorummulla. Siellä käyneet ovat suositelleet paikkaa ystävilleen ja tutuilleen. Monet etelä- ja keskisuomalaiset yritykset ja yhdistykset ovat säännöllisiä vieraita motellissa.

-Suunnilleen 85 prosenttia asiakkaista tulee Hangon ulkopuolelta, kertoo Bo Grahn.

Moni voi ajatella, ettei voi käydä katsomassa motellia, kun ei asu siellä. Mutta se on erehdys. Kuka tahansa – aikuinen, yli 20-vuotas – voi pistäytyä baarissa, jolloin näkee yleiset tilat. Talviaikaan se tosin on avoinna vain viikonloppuisin, perjantaisin ja lauantaisin aamukymmenestä yöhön, puoli kahteen. Kesällä aukioloajat ovat pidemmät. -kn-